Uusi viikko alkamassa

Kunpa ensi viikolla olisi lämpimämpää! Vaikka kuinka varustautuu sukka- ja käsinekerroksin, aina tulee vilu tuolla ulkona pyöriessä, vilu ja väsy. Mutta hauskaakin on kaikesta huolimatta. Mukavaa jutella ihmisten kanssa, koska muutamat ihmiset tosiaan ryhtyvät juttelemaan, ja mikäs sen hauskempaa.
Viikon kuluttua sunnuntaina on iso (toivottavasti) vaalijuhlamme Gloriassa Roballa. Iltapäivästä iltamyöhään ohjelmaa vähän joka makuun: Agit Propia yksille ja Steen1:tä toisille. Tervetuloa kaikki! Vapaa pääsy.

Itse olen organisoimassa torstaiksi 8. maaliskuuta naistenpäivän juhlaa. Toivon, että se on kodikas ja iloinen, lämminhenkinen tilaisuus, jossa jokainen tuntee olevansa kuin kotonaan. Ainakin puitteet ovat kodikkaat, sillä juhla pidetään Pikku Huopalahden asukastalo Tapanilan asemalla, mikä hämäävä nimi johtuu siitä, että asukastalo tosiaan on aiemmin palvellut asemarakennuksena Tapanilassa -- mutta nyt se siis sijaitsee Pikku Huopalahdessa osoitteessa Tilkantori 12. Sinne pääsee aika helposti raitiovaunu 10:llä, pois jättäydytään toisella pysäkillä Mannerheimintien jälkeen. Rakennus on meren rannalla vähän matkan päässä varsinaisesta Tilkantorista. Tähtiesiintyjämme on Anneli Sauli. Lisäksi Rauni Salminen laulaa säestäen itseään kitaralla. Myös kurdiystävämme esittäytyvät.
Mutta juhlan järjestelyissä on vielä paljon tehtävää.

Lähipäivinä viimein saamme vaaliflaierimme. Kyllä niitä on odotettukin. Onhan joillakuilla on ollut jo pitkään omia flaiereitaan niin kuin omia juhliaankin, mutta useimmat meistä odottavat noita "virallisia" lappusia.

Tiistaina 20.2. aurinkoa ja pakkasta

Tämänpäiväinen kierros viekin vain kauas itään, Laajasaloon, sekä mahdollisesti vielä Roihuvuoreenkin. Saa nähdä. Auto lähtee Hakaniemestä 14:30 tai joskus ja lienee Laajasalon ostarin kulmilla kolmen maissa. Aivan tuntematonta seutua. Olen paikalla tyhmänä turistina. Huomenna pyöritään ainakin Malmilla.
Sattuneesta syystä olen Malmilla myös ylihuomenna, koska olen lupautunut sanomaan muutaman sanan Helsingin Työttömien soppatykillä klo 11:n jälkeen. Automme kiertää vasta iltapäivällä.
Tänään klo 11 - 18 on Kampin Narinkkatorilla Maan ystävien ilmastotempaus, jossa olisin mukana mielelläni, mutta tässä on jatkuvasti tuo samanaikaisesti kahdessa paikassa olemisen ongelma. Toivottavasti tempaus onnistuu hyvin ja tavoittaa ohikulkijat.

Kotisivujen osoite

Ne Pepen jalomielisesti laatimat kotisivuni sijaitsevat osoitteessa http://www.tyttikotilainen.net/
Ei siellä toistaiseksi ihmeitä ole, mikä ei tietenkään johdu Pepestä (uuttera ja nopea!) vaan itsestäni (hidas ja laiska).
Loppujen lopuksi olimme tänään jakelemassa lehtiä Mellunmäen metroaseman tienoilla. Huomisen reitistä ei ole vielä tietoa. Se selvinnee aamusella. Toivottavasti pakkanen ei vielä kiristy. Tänäänkin jo sormenpäät taas jäätyivät.

Vaaliauton aikataulujen muutoksia

Sain vast'ikään sijoitetuksi kotisivuilleni pitkän listan lähiviikkojen toiminnoista, muun muassa vaaliautomme kiertelystä kaupungilla. Eilen illalla, kun halusin varmistaa tämänaamuisen lähdön, kuulinkin että kuljettaja oli sairastunut ja ohjelma kokonaan muuttunut. Sen sijaan, että aiemman ilmoituksen mukaan olisimme tänään liikkeellä klo 11 - 17, lähdemmekin liikenteeseen vasta klo 14:30. Muutkin tämän viikon ohjelmat sävelletään tilanteiden mukaan. Harmillista, kun ohjelmasta on nyt kotisivuillani väärää tietoa. Toisaalta on tietenkin mukavaa, ettei tarvitse olla niin aikaisin liikkeellä, kun elämässä pitää sentään tehdä jotain muutakin kuin vaalikampanjaa.

Ehdokasnumero selvisi: 209

Tänään siis tulivat nuo ehdokasnumerot. Minun on 209, ei erityisen dramaattinen numero mutta sentään pariton, hyvä niin.

Äsken uutisissa puhuttiin suomalaisen elokuvan kulta-ajasta eli joistain 1930-1960-luvuista. Esimerkkinä todellisista filmitähdistä tv:ssä nähtiin Anneli Sauli (virallisesti Pakkasvirta), joka hänkin on oman puolueeni SKP:n ehdokkaana tässä eduskuntavaalissa. Hyvä Anneli! Edelleen niin nätti ja siro.

Lauantaina 17.2. klo 11 Itiksen Piazzalle

Hyvää ystävänpäivää kaikille!

Ensi lauantaiksi eli tämän kuun 17. päiväksi on tullut uutta ohjelmaa. Siis ei Kannelmäkeen ulkoilmatilaisuuteen vaan sen sijaan Itäkeskuksen Piazzalle -- siis, hurraa, sisätiloihin -- kello 11 - 13. Siellä on oikein lavakin ja hieman musaa tarjolla. Tervetuloa paikalle. Ja jos tulette, niin tulkaa juttelemaankin. Olisi hienoa saada elävä todiste siitä, että joku muukin kuin rakas ystäväni Lende lukee tätä blogia.

Huomaa, että vaalikuume on nousussa. Puolueen Helsingin piiristä tulee joka päivä sähköpostia, parhaana useita viestejä. Aiheena on yleensä uusi tehtävä. Pitäisi ehtiä joka puolelle kaupunkia eli siis revetä moneksi kappaleeksi, kun kokonaisena ei pysty olemaan useammassa paikassa samanaikaisesti.

Tänään sain hertsikalaisen toveri Arin avulla jaetuksi postiluukkuihin loput Pikku Huopalahteen tarkoitetuista edellisistä Eespäin-lehden numeroista. Pian alkaa uuden eli itse vaalinumeron jakaminen, missä on aika kova urakka, kun samanaikaisesti kierretään ympäri kaupunkia paras osa päivästä. Kaupungilla pyöriminen ja ihmisten kanssa jutteleminen on hauskaa, porraskäytävissä juokseminen (hmm!) ilahduttaa korkeintaan siten kuin voi ajatella kärsimyksen jalostavan.

Huomenna kai sitten kotisivut aukeavat. Toistaiseksi ne ovat vielä hyvin laihat, kun en ole ennättänyt toimittaa Pepelle paljonkaan materiaalia. Illalla rankan päivän jälkeen ei kirjoittaminen tahdo sujua. Ja Pepelläkin on enemmän kuin tarpeeksi tekemistä, kun en liene ainoa ystävä, joka kääntyy hänen puoleensa kotisivuhuolineen.

Ja huomenna saa rupatella radiossa. Se on sentään onneksi rentoa ja helppoa. Siis Helsingin Lähiradio 100.3 MHz klo 17:30 - 18 keskiviikkona 14.2. eli ystävänpäivänä, kas vain!

Hyvää ystävänpäivää ja kaikkea muutakin mukavaa kaikille tutuille ja tuntemattomille ystäville!

keskiviikkona 14.2. klo 17:30 radiossa

Ensi keskiviikkona on muutakin kuin ystävänpäivä.
Jos jotakuta kiinnostaa kuulla ääntäni ja kenties joitakin mielipiteitäni radiossa, niin se on mahdollista tuolloin klo 17:30 - 18 Helsingin Lähiradiossa (100.3 MHz). Siellä kai esitetään joitakin kysymyksiä tulevien vaalien teemoista. Paikalla on toinenkin ehdokas, joten kovin laajoja kaaria ei siellä pääse piirtämään, kai.


Ja viikon lopulla selviävät ehdokasnumerot. Sen jälkeen posti alkaa suoltaa luukkuihin rikkaampien puolueiden lehtiä ja vaalimainoksia. Me kommarit jatkamme vanhaan tapaan jakamalla itse lehtiä kaduilla ja toreilla sekä voimiemme mukaan -- ja painoksen puitteissa -- kiipeilemällä porraskäytävissä ja sujauttelemalla pikku lehtiämme postiluukkuihin. Kun vaalibudjettimme (joka ei kylläkään ole vielä kokonaan koossa) on 15 000 euroa (ja eduskuntapuolueilla on jopa yli miljoonan euron budjetteja), kampanjamme on tällainen kotikutoinen. Ei ole mainostoimistojen visioita (ja hyvä niin!), ei valtavia julistekampanjoja saati sitten televisioiskuja. Liikumme ulkona ja juttelemme ihmisten kanssa. Siitä puheen ollen: jos haluatte kysyä jotain, niin tehkää se. Jutteleminen on hauskaa. Ja sähköpostiosoite on tyttikotilainen@yahoo.co.uk; sitäkin sopii käyttää.

On ilahduttavaa, että viime viikon ankarat pakkaset ovat ainakin nyt hellittäneet. Tulossa on paljon, paljon kaduilla liikkumista, joten paukkupakkaset eivät nyt ole parasta mitä tiedän. Jos eivät kasvot jäädy, niin ainakin sormet ja varpaat muuttuvat pieniksi jääkalikoiksi, kun partioi parikin tuntia jollain tuulisella torilla.
Toistaiseksi olemme jakaneet Eespäin-lehteä ja Jako uusiksi -lehteä aina lauantaisin ja parina torstaipäivänä. Ensi viikon alusta lähtien kiertelemme vuokratulla autolla ympäri kaupunkia pysähtyen aina joksikin aikaa kuhunkin paikkaan. Kiertue liikkuu näillä näkymin noin klo 11 - 17 välin. Luulen tai toivon, että tarkahkot ajat ja paikat ovat myöhemmin nähtävissä SKP:n Helsingin piirin verkkosivuilla http://www.skp.fi/helsinki/ , sikäli kuin joku aina ennättää ne sinne sijoittaa.

No niin. Tänä iltana Tavastialle. Ja taustalla ääntelee Bassoradio, missä Stenkka on vieraana.
Eilen illalla lähetetty pienpuolueiden vaalikeskustelu lähetetään uusintana suunnilleen puolen tunnin kuluttua eli 13:05 Yle1:llä. Ohjelma on aika pitkä, mutta itse ainakin katsoin sen eilen mielenkiinnon lainkaan herpautumatta. Mukana oli jokunen kertakaikkinen pelle; tsekkaa "Suomen kansan sinivalkoisten" pj tai "Köyhien asialla" -puolueen rouva. Edellä mainittu oudon näköinen keulakuva tuskin voi tuoda puolueelleen kannatusta normaaliväestön keskuudesta. Jälkimmäinen ei ulkoasun sen paremmin kuin puheittenkaan perusteella paljon köyhyydestä tiedä ja vielä vähemmän tajuaa, millä keinoin yhteiskunnan asioita täällä päin tulisi hoitaa -- hänen neuvonsa olivat suoraan Yhdysvalloista, maasta joka ei todellakaan ole tasa-arvon ja moitteettoman sosiaaliturvan mallimaa.
Muutama aika järkevän oloinen ja ainakin osin asiaa puhuva ukko joukossa oli. Ja sittenhän oli meidän kommarien Yrjö Hakanen, joka tietää mistä puhuu ja osaa vastata kysymykseen kuin kysymykseen. Olemme ylpeitä hänestä.

Lähiajan suunnitelmia:

Huomenna torstaina 8.2. uskaltaudun ulos paukkuvaan pakkaseen, kun olen lupautunut menemään Herttoniemen metroasemalle vaalilehtiä jakamaan kello 15 lähtien. Tuskin siellä kestää partioida tuntia kauemmin, kun pakkanen taitaa olla vain kiristymässä.

Perjantai-iltana on Steen1:n ja vähän meidän muidenkin vaalijuhla tai siis
-konsertti Tavastialla. Sinne ilman muuta.

Lauantaina partioimme kello 11 - 13 Ruoholahdessa. Se onkin kovaa pakkasella, sillä Ruoholahdessa tuntuu aina tuulevan tuimasti.

Maanantaina vaalikampanja notkahtanee eteenpäin, sillä rakas uhrautuva ystäväni Pepe tulee meille esittelemään ehdotuksiaan kotisivujeni malliksi. Kun ulkomuotoasiat on selvitetty, pääsen täyttämään sivuja. Sen jälkeen asiat ovat jo paljon paremmalla mallilla. Voi jo tehdä flaiereitakin, kun niissä voi mainostaa kotisivuja, joilta asiasta kiinnostunut voi tutkia kannanottojani yms. Hyvä.

Takellellen lähtee käyntiin tämä blogin tekeminen. Mutta ehkä tämä tästä vielä joskus kirkastuu ja iloksi muuttuu.
Kotisivujen avaaminen lienee nyt vaalien alla tarpeen. Hävettää, kun monilla muilla ehdokkailla on sivut ja niillä asiaakin eikä itsellä ole mitään. Onneksi Pepe-velho on lupautunut auttamaan, joten eiköhän tämä tästä...
Vaalikoneiden ja erilaisten kyselyjen vastaileminen on luku sinänsä. Koneita on monia, ja jotkin niistä ovat olleet aika työläitä täyttää. Yksi hankalimmista oli MTV3:n kone, jossa piti napsautella vastauksiaan kenttään, jossa piti ilmaista eri- tai samanmielisyytensä kunkin väittämän suhteen ja vielä sijoitella kantansa tärkeä contra ei tärkeä -kenttään. Täytin koneen viime kuun puolella. Kokeilin nyt koneen käyttöä valitsijana. Sain sentään itseni toiseksi parhaaksi ehdokkaakseni; nuori puoluetoverini Irene Grönroos oli vielä sopivampi. Ehkä kuitenkin äänestän ensi kuussa itseäni. Eivät nuo koneet mitenkään älyttömiä ole, sillä testiversiossani kärkikymmenikössä on vain yksi nimi oman puolueeni ulkopuolelta, vasemmistoliiton kapinallinen Jake Vasankari -- Jake, olet väärässä puolueessa. Listallani ensimmäinen demari on Thomas Wallgren, joka hänkin taitaa olla väärän puolueen ehdokkaana. Ja sitä rataa. Listan hännillä on kirjavuutta, tietenkin kokoomusta ja perussuomalaisia mutta aivan viimeisinä pari keskustapuolueen naista. Mielenkiintoista.
Vaalikyselyjä ovat ehdokkaille lähettäneet monet muutkin tahot kuin nämä suuret tiedotusvälineet. Olen vastannut kysymyksiin Itämeren suojelusta ja maanpuolustuksesta, adoptioperheiden asioista ja uskonnon asemasta ja niin poispäin. Olen erottelematta vastannut rehellisesti kaikkiin kyselyihin kantamatta huolta siitä, mitä kyseiset tahot vastauksistani ajattelevat. Minkäs sille mahtaa. Omien ajatustensa ja mielipiteittensä takana on seistävä niin myötä- kuin vastamäessäkin. Jos haluaa kumartaa joka suuntaan ja kääntyä joka tuulen mukaan, ei voi sanoa itseään rehelliseksi saati sitten pelottomaksi.

Lupauksista ja todellisuudesta

Kun kuulee suurten puolueiden puheita nyt vaalien alla, on välillä pakko vinosti hymyillä. Nämäkö puolueet ovat hoitaneet asioitamme viime vuosina? Nämäkö puolueet ovat ohjanneet Suomea yhä suurempaan taloudelliseen ja sosiaaliseen eriarvoisuuteen? Nämäkö puolueet ovat huonontaneet vanhusten ja opiskelijoiden toimeentuloa? Nämäkö ovat tehneet maastamme pääomien villin temmellyskentän ja pätkätöiden ihmemaan? Nythän nämä puolueet ovat pienen ihmisen puolella ja aikeissa heti seuraavalla vaalikaudella kohottaa köyhät ja heikot onneen arvaamattomaan. Niin, tietenkin siinä samalla alentaen parempiosaisten veroja ja parantaen suuryritysten toimintaedellytyksiä (siis työllisyyden nimissä, totta kai). Hoh-hoijaa. Tai no, ei kai yhdenkään puolueen ohjelmassa kerrota, että globaalia kapitalismia tullaan kaikin keinoin tulevanakin kautena tukemaan. Ulkomaiset pääomasijoittajathan eivät äänestä meidän vaaleissamme. Nämä jutut otetaan esiin vasta sitten vaalien jälkeen ja ehkä hieman vaivihkaa.

Mikä ihmisiä vaivaa?

SKP, jolla ei ole käytännöllisesti katsoen minkäänlaista vaalibudjettia (ei ole puoluetukea, ei yritysten maksamia tukia, ei edes rikkaita jäseniä), tekee vaalityötä samalla tavoin kuin kaikkea työtään vain vapaaehtoisten voimin. Yksi muoto on lauantaiset aamupäivät vuoroin eri lähiöissä, joihin pystytetään vaatimaton pöytä ja katos ja tarjotaan lehtiä ja esitteitä. Olen ollut mukana muun muassa Kontulassa ja viime lauantaina Jakomäessä.
Olen tarjonnut Eespäin-lehteä ohikulkijoille. Se on ihan kelpo lehti vaikkakin varsin laiha; sekin tehdään sukkanauhabudjetilla. On mukavaa jutella asiallisten ihmisten kanssa, jotka ovat kiinnostuneita tai ainakin ottavat lehden vastaan ystävällisesti. Eikä ihmisen ulkomuodosta tai asusta voi aina päätellä, kiinnostavatko kommarien jutut häntä vaiko eivät. Joku tyylikäs rouva tai herra ottaa lehden vastaan ja kiittää, ja sitten joku ankean näköinen ei-niin-tyylikäs mamma tuhahtaa halveksivasti ja antaa ymmärtää olevansa sen verran parempaa väkeä, ettei voisi vähempää kiinnostaa.
Ja totta se on, mitä T. Soini loihe lausumaan: Monella keski-ikäisellä naisella on oma eriasteinen Tony olohuoneessaan. Heitä näkyy myös ostareiden kulmilla: vanttera olemus ja etenkin komea kaljamaha, verkkarit ja reteä käynti, perussuomalaisia ollaan ja ylpeitä siitä. Ja sitä ollaan niin paljon parempia kuin jotkut hintelät maahanmuuttajat. Mutta oikeasti: kovat kundit on kommareita!